Kärryn tarina
Mistä aloittaisin? Aloitanpa siitä, kun olin ilman tulosta yrittänyt hankkia lainaa yhtiön perustamista varten. Sitten tapahtui niin, avovaimoni lähiomainen kuoli ja häneltä jäi pieni perintö jaettavaksi. Tapaus oli tietysti valitettava, mutta samassa ymmärsin, että näillä perintörahoilla voisin firmani perustaa. Näin myös tapahtui. (Tämä oli oikein hyvä juttu, sillä olisin ollut aivan kuutamolla, kun minun olisi pitänyt maksaa pankkilainaani takaisin.)
Kärryn tekemisen kanssa oli tietysti oma vaivansa, lopulta löysin oikean tekijän, ja sain itselleni hienon alumiinista tehdyn kärryn. Tämä kärry oli minulle tärkeä sen takia, että siinä sain kuljetettua piirtotaulua, johon minulla oli tarkoitus piirtää kaikkea ihmeellistä asiaa. Mutta sitten tulikin se koronatauti. Niinpä en voinut tätä asiaa tehdä kuin vain kerran Jyväskylässä, ja silloinkin tämä tapahtui ulkosalla.
Ollessani vuonna 2021 matkoillani, tajusin, että minun olisikin parempi siirtää nämä asiatuokiot nettiin, siis kotisivulleni. Kuitenkin vasta vuoden päästä, syksyllä 2022 sain tartuttua tuumasta toimeen. Sain tästä vähän yli neljän tuhannen euron kärrystä (arvonlisävero pois lukien runsaat kolme tuhatta euroa.) vähän yli 20 euroa, kun siitä oli ensin vähennetty kulut, mitkä tämä netissä toimiva huutokauppayhtiö omi itselleen.
Tälläkin asialla (vähän ehkä surullisella) on kuitenkin hopeinen pilvenreunansa. Kärryn säilytys maksoi minulle taloyhtiöni pienessä autotallissa vähän alle 70 euroa kuukaudessa.Tämän maksun jäädessä pois, saan tuon kärryn hinnan verottomana pois neljän vuoden kuluttua ja veron kanssa viiden vuoden jälkeen. No, laiha lohtu, mutta lohtu kuitenkin.
Moni varmaan piti tätä kärryä pelkästään mainoskärrynä. No, oli se tietysti sitäkin, mutta päätarkoitus oli kuitenkin sen piirustustaulun kuljetus. Ja kun se häipyi pois mielestäni, niin sittten se tiesi myös kärrynkin menoa.